lauantai 24. elokuuta 2019

Kierrätyspisteet

Lauantain 24.8.19 Hämeen Sanomien Asuntosanomien kakkossivulla oli Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan kierrätyspisteistä luettelo.

Otin näköislehdestä kuvakaappauksen. Kuva ei ole paras mahdollinen, mutta siitä saa kuitenkin käsityksen, että kierrätyspisteitä on.
Kartonkia, lasia, metallia ja paperia kerätään jokaisessa kierrätyspisteessä.Kuvista voit tarkistaa, mitä kerätään ja mitä ei saa laittaa kyseisiin keräysastioihin.



Kotitalousmuovin keräyspisteet ovat:
- Janakkalassa Turengin K-Supermarket ja Tervakosken S-Market.
- Hattulassa  Aulangontie 681 ja Parolan S-Market.
- Hauholla S-Market
- Iittalass Hallintotie 2
- Lammilla S-Market Lammi ja K-Market Mallas
- Rengossa Rengonraitti 29
- Tuuloksessa ei kerätä muovia
- Hämeenlinnan kantakaupungissa on useita paikkoja:
   - Louhentie, Killinkitie
   - K-Citymarket Tiiriö
   - S-Market Idänpää
   - Mantereenlinnantie 4
   - K-Market Keinusaari
   - Prisma, Tiiriö

Puhtaita ja ehjiä vaatteita kerätään myös useassa pisteessä. Ei jätetä niitä luontoon niin kuin nämä sortsit on unohdettu.

Kierrättämisiin!

maanantai 12. elokuuta 2019

Hämeen Sanomien Ilmassa -juttusarjan yhdeksän kysymystä muutoksesta

Tämä teksti perustuu artikkeliin, joka oli Hämeen Sanomissa 11.8.2019. Teksti on suora lyhennelmä artikkelista. Kuvat ovat netistä haettuja kuvia, joita saa käyttää.
Hämeen Sanomissa on ollut kymmenosainen Ilmassa -juttusarja, jossa on käsitelty ilmastonmuutosta eri näkökulmista. Juttusarja alkoi 2018 marraskuussa.

Tämä on sarjan kymmenes osa, jossa on yhdeksän kysymystä ja niihin pyritään vastaamaan tyylillä Mitä opimme?

 1. Kenen vastuulla?
Yksilötasolla voimme vaikuttaa mm.
- muuttamalla omaa käyttäytymistä vähäpäästöisemmäksi
- puhumalla vanhempina asiasta lapsillemme
- pyrkimällä vaikuttamaan työelämässä työpaikan käytänteihin
- opettajina jakamaan tietoa oppilaille/opiskelijoille
Yhteiskunnan on muututtava, jotta hiilidioksipäästöt vähenevät tarvittavasti

2. Ahdistaako?
- syyllisyys: kuormitanko omalla käyttäytymisellä liikaa maapalloa?
- tulevaisuuden uhkakuvat, jotka ovat jo osin alkaneet toteutua
- tieto, että elämäntapoja pitäisi muuttaa, mutta ei halua tai ei pysty

3. Miten voi vaikuttaa?
- aloitteet kotikunnassa tai työpaikalla

poliittiset päätökset:
- suurin rooli on teollisuudella, energiaratkaisuilla ja liikenteellä

4. Saako muotia kuluttaa?
Millaisia vaatteita hankimme, paljonko niitä hankimme, mistä ne on tehty ja osaammeko jättää saastuttavimmat vaatteet hankkimatta
- halpavaatteet ovat vaateteollisuudelle kannattavia
- vaatemateriaalien kierrätyksestä pitäisi tehdä taloudellisesti kannattavaa
Yksilötasolla
- vaatteiden hankinta vain tarpeeseen
- lähellä tehdyt vaatteet
- eettiset merkkivaatteet
- EI! mikrokuitua päästäville vaatteille
 5. Mitä saa syödä?
Asuminen, autonkäyttö ja ruoankulutus aiheuttavat suurimman osan kuluttajan ilmastovaikutuksista.
- vegaaniruokavalio kuormittaa tämän hetkisen tiedon mukaan vähiten ilmastoa, mutta jotta ravitsemustavoitteet toteutuvat vegaanin ruokavalio sisältää usein rikastettuja tuotteita ja lisäravinteita.
 6. Mitä kotona voi tehdä?
Asuminen (lämmitys, vesi, sähkö ja kotiin hankittavat laitteet) aiheuttaa kolmanneksen kulutuksen hiilijalanjäljestä.
Hiilijalanjäljen pienentäminen:
- sähkö- ja lämpöenergia uusiutuvista lähteistä
- kerrostalossa asuvan jalanjälkeen vaikuttaa myös taloyhtiön energiankulutus
- asunnon koko
 7. Onko ratkaisu maan alla?
Metsät ovat Suomessa tärkeimmät hiilinielut. Hiilinieluihin sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu ilmakehään.
Hiilien sitomiseen on kaksi vaihtoehtoa:
- metsien puusto ja maaperä
- viljelymaiden maaperä, jonka hiilensidonna lisäämistä tutkitaan

8. Miten voi liikkua?
Suomessa noin 20 % hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.Suurin osa aiheutuu henkilöautoliikenteestä.
2017 kotimaan liikenteen päästöt olivat noin 12 miljonaa tonnia, joista 91,7 % oli tieliikenteen osuus.
- rautatieliikenne 0,5 %
- kotimaan lentoliikenne 1,6 %
- vesiliikenne 4,2 %
Liikennemuotojen vertailussa pitää muistaa, että esim. maantieliikennettä ei voi korvata laivaliikenteellä.
9. Mitä tekevät yritykset?
Ilmastotoimia on jo tehty paljon Kanta-Hämeen yrityksissä, mm.
- Tervakosken erikoispaperitehtaalla kehitetään biohajoavia ja kompostoituvia pakkauspapereita korvaamaan muovien ja haitallisten kemikaalien käytön
- Valion Riihimäen välipalatehtaalla hävikki on minimoitu uusilla valmistus- ja pakkauslaitteilla, joiden hygieniataso on huippuluokkaa.
-Teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla on korvattu fossiilista kivihiiltä raudanvalmistuksessa biohiilellä.

Kymmenes kysymys:
Pitääkö ilmastonmuutoksesta hössöttää?
- keskustelu saattaa ärsyttää, mutta ei ole turhaa hössötystä
- tarvitaan nopeita  muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa
- ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat tuhoisat

lauantai 15. kesäkuuta 2019

Maailman yleisin roska

Tiesitkö, että se on tupakan tumppi.Suurin piirtein kaksi kolmesta tupakoitsijasta heittää tumpin maahan. Moni ei pidä sitä roskana, vaikka se sisältää monia luonnolle vaarallisia myrkkyjä.Filtteri ei häviä koskaan vaan muuttuu mikromuovista nanomuoviksi ja luultavasti tulee jossain vaiheessa ravintokierrossa meitä uudelleen vastaan.
Tupakoitsijat heittelevät niitä mm. hulevesikaivoihin, tien varsille, kävelyteille, puistoihin ja vesistöihin. Todellisuudessa niitä näkee kaikissa paikoissa, joissa ihminen on käynyt.

Muutama päivä sitten (kesäkuu 2019) Teijon kansallispuiston Matildanjärvestä löydettiin kirjolohi, jonka vatsasta löytyi toistakymmentä tupakantumppia.
Alla oleva kuva kyseisestä kalasta on kuvakaappaus Maaseudun Tulevaisuus -lehden sivulta. Jos haluat lukea koko artikkelin, pääset siihen tästä.

Mieti, jos sinä perkaisit kalastamaasi järvikalaa ja sen vatsa olisi tämän näköinen.

Jos haluat lukea tutkittua tietoa tupakasta, niin pääset Stumpin sivuille tästä.

Tässä taitaa olla tarpeeksi tällä kertaa. Vielä muutama hiukan värikkäämpi "luontokuva" tähän loppuun.
Tyhjiä hylättyjä tupakka-askeja löytyy lähes joka koiralenkillä


Nuuskapurkit ovat myös oikea maanvaiva. Niitä viskotaan autoista tienvarsille.

Testaa täällä, miten sinulla on hallussa "maatumistieto".

lauantai 30. maaliskuuta 2019

Earth hour

Lauantaina 30.3. vietetään Earth Hour -päivää, joka on maailman suurin ilmastotapahtuma.
Osallistutko sinä kynttiläillalliselle? Tästä pääset Earth hour -sivustolle.

"Earth Hour on ympäristöjärjestö WWF:n järjestämä maailman suurin ilmastotapahtuma, johon kaikki voivat osallistua. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla jokainen voi ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä päättäjille. Earth Hour ei siis ole sähkön- tai energiansäästötempaus. Earth Hour on seuraavan kerran lauantaina 30.3.2019 kello 20.30–21.30."

 Ei se illallinen vaan tärkeintä on ajatus.

Maaliskuun teemapäivät

Maaliskuussa riittää tapahtuma- ja teemapäiviä. Suomen kansan kalenterissa on niitä pitkä luettelo.

1.3. Maailman rukouspäivä World Day of Prayer
Maailman rukouspäivää eli naisten kansainvälistä rukouspäivää vietetään maaliskuun ensimmäisenä perjantaina. Tänä vuonna se oli myös maaliskuun ensimmäinen päivä.Tämän vuoden teema oli "Tulkaa - kaikki on valmista"
Jos haluat tutustua tarkemmin asiaan, niin tästä pääset rukouspäivän sivuille.

2.3. Löytöeläinpäivä
Tästä pääset katsomaan Twitterin #löytöeläinpäivä -päivityksiä





6.3. Maailman näönhuollon päivä
Tästä ei löytynyt tuoreita päivityksiä. Aikaisempina vuosina teemapäivänä on kiinnitetty huomiota näonhuoltoon liittyviin ongelmiin.

8.3. Kansainvälinen naistenpäivä
Kukkakauppiaat kertoivat, että naistenpäivänä liikkeen ovi käy paljon tiheämpään kuin esim. ystävänpäivänä. Tulppaanikimppu oli tämän vuoden ostetuin tuote.
Lue naistenpäivästä lisää kotimaan uutisten sivuilta. 



11.-17.3. Kansainvälinen aivoviikko

Suomessa Neurologisten vammaisjärjestöjen (NV) Aivoviikon teemana on "Vaali aivojasi".
"NV-järjestöt muistuttavat Aivoviikon tapahtumissa ympäri Suomen, että aivoterveydestä huolehtiminen kannattaa aina: nuorena ja vanhana, terveenä ja sairastuneena. Kun aivojen terveyttä vaalii kaiken ikää, on riski sairastua moniin neurologisiin sairauksiin pienempi. Aivojen suojaaminen myös vähentää riskiä saada vammoja, joiden seuraukset voivat olla pitkäkestoisia tai jopa pysyviä. Aivoista huolehtiminen tukee toimintakykyä ja voi hidastaa sen heikkenemistä myös heillä, joilla jo on joku neurologinen sairaus tai vamma" 

 
15.3. Kansainvälinen kuluttajan oikeuksien päivä
 Kannattaa käydä tutustumassa kuluttajaneuvontaan täältä.

18.-24.3. Lukuviikko
Tästä ei läytynyt materiaalia äkkiseltään muualta kuin Turun seudulta.
Turun kaupunginkirjaston mainos alla.

20.3. Onnellisuuden päivä
Tämän vuoden teema oli ”onnellisempia yhdessä”! #happiertogether
Kansainvälinen onnellisuuden päivä tarkemmin täältä. 


21.3. Kansainvälinen rotusyrjinnän vastainen päivä
YK-liiton sivuilta pääset teemaan kiinni. Klikkaa tästä.


22.3. Maailman vesipäivä World Water Day
YK-liiton sivuilla on asiasta tietoa.
Teemapäivän englanninkielisille sivuille pääset tästä.


22.3. Itämeripäivä, Itämeren suojelun teemapäivä
Ympäristöministeriön sivuille pääset tästä.
Voit myös testata Itämeritietosi ja tutustua asiaan tarkemmin täällä.
   23.3. Pohjolan päivä, Pohjoismaisen yhteistyön teemapäivä
Valokuvaaja
Magnus Fröderberg/Norden.org
 

27.3. Maailman teatteripäivä
Maailman teatteripäivänä luetaan teatteripäivän julistus. Täältä lisää.

30.3. Omakotipäivä, pientaloasumisen teemapäivä  
Eri puolilla Suomea on Omakotiliittoja, joihin voi liittyä. Teemapäivästä ei varsinaisestai löytynyt mitään yleistä (nopealla hakemisella).

keskiviikko 13. maaliskuuta 2019

Kansainvälinen ilmastolakko

Perjantaina 15.3. eri puolella maailmaa ja Suomea lakkoillaan ilmaston puolesta. Suomen Lukiolaisten Liitto, SLL, pitää ilmastolakkoilua hyvänä asiana ainakin Tamperelaisen mukaan. Aktiivinen kansalaisuus ja kestävä elämäntapa toteuttaa opetussuunnitelmaa.
Lue lisää tästä.

Nuoret ovat lakkoilleet perjantaisin. Kuva on MTV:n uutisista 19.1.2019 Nuoret vaativat nopeita toimia ilmaston puolesta:"Nyt on pakko tehdä jotain".

Ilmastolakko on saanut alkunsa Ruotsista, jossa Greta Thunberg (nyt 16 v) osoitti vuosi sitten mieltään Tukholmassa lähinnä sen vuoksi, että aikuiset eivät ole riittävän huolissaan ilmastokriisistä.
Maapallon lämpötila nousee tällä elämänmenolla ja se ei tiedä hyvää.

Myös Hämeenlinnassa lakkoillaan perjantaina 15.3.19. Kokoontuminen on Hämeenlinnan torilla klo 10.15 - 13.00.

Täältä löytyy muutama instakuva.

Nuoret tuovat lakkoilullaan ilmastoasiat keskusteluun ja toivotaan, että sillä on myös vaikutusta ihmisten asenteisiin ja toimintaan joka sektorilla.

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Tekijänoikeudet

Olin lauantaina Educa2019 -messuilla ja siellä osallistuin mielenkiintoiseen Kopioston Kirsi Salmelan ja Juha Kallanrannan "Tekijänoikeudet haltuun" -luentoon. Näistä asioista ei koskaan puhuta liikaa ja eilisen jälkeen huomaa taas, että esim. netistä otettuja kuvia käytetään tosi huolettomasti erilaisissa tilanteissa.
Nostin  muutamia asioita luennosta ja liitin siellä annettuja linkkejä tähän postaukseen.
Kopioston sivuille pääset tästä.

Jos tekijä on sallinut teoksensa käytön Creative commons CC-lisenssillä, sinun on selvitettävä lisenssiehdot eli käyttörajoitukset ennen kuin käytät CC-lisensoitua materiaalia. Sama juttu, jos itse aiot CC-lisensoida omaa materiaaliasi.
Lisätietoa saat www.creativecommons.fi -sivulta. Sieltä löytyy valtavasti tietoa.

Google kuvahaku -työkaluilla  tai CC Search -hakusivulta voit hakea CC-lisensoitua materiaalia.  Tästä pääset suoraan CC Search -hakusivulle.

Kävin sivulla ja laitoin hakusanaksi winter ja valitsin seuraavaksi snow ja tuloksena oli paljon upeita kuvia. Haku avautui Googlen kuvahakuun ja sieltä työkalupakin kohdalle saa käyttää uudelleen ja muokata. WAU!
Tallensin tämän kuvan sieltä tänne ihasteltavaksi.
Samalla tajusin, että olen hakenyt Googlesta suomalaisilla nimillä vapaasti käytettäviä kuvia ja niitä on tullut tosi vähän. Nyt kun hakee kuvia englanniksi, valinnanvaraa on vaikka kuinka.

Kysyin luennon vetäjiltä, onko laillista ottaa kuvakaappauksia esim. tähän julkiseen blogiin, kun laittaa tiedon, mistä kuva on otettu. Vastaus oli, että se on sama asia, kuin ottaisi käyttöön toisen ottaman kuvan. Mutta, kun määrättyä aihetta käsitellään tekstissä ja kuva liittyy siihen, kuvaa voidaan pitää suorana siteerauksena. Jos tekstiä lainataan suoraan jonkun muun tekstistä, niin teksti laitetaan "lainausmerkkien sisään".
Olipa helpotus, minähän nimittäin olen käyttänyt postauksissa kuvakaappauksia. Omien kuvien käyttö on aina paras tapa, mutta näissä maailmalla tapahtuvissa katastrofeissa ym. asioissa se ei ole mitenkään mahdollista. Saan siis jatkaa samalla tyylillä.

KOPIOINTIin liittyvät luvat ja tiedot kannattaa tarkistaa Kopioston sivuilta, kuin myös videoiden ja elokuvien käytön tunneilla ja materiaaleissa. Tästä pääset ammatillisten oppilaitosten sivulle suoraan.

Ja mikä parasta, nyt on netissä Kopioston tuottama verkkopalvelu KOPIRAITTILA, joka on pedagogisesti suunniteltu ja toteutettu maksuton verkkomateriaali. Se on toteutettu yhteistyössä Opetushallistuksen, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa.

Siellä on omat materiaalit peruskouluun, lukioon, ammatilliseen koulutukseen, korkeakouluun ja opettajankoulutukseen.  Lähde matkalle Kopiraittilaan tästä ja hämmästy.

Meidän jokaisen pitäisi käydä = läpäistä Kopiraittilan koulu ja ohjata sinne myös opiskelijat.

keskiviikko 23. tammikuuta 2019

Elämää pakolaisleirillä

Käy tutkimassa ulkoministeriön sivua Maailma 2030.
Sinne pääset tästä linkistä.


Sieltä löydät muun muassa kestävän kehityksen tavoitteet ja paljon paljon muuta kiinnostavaa.

Anna itsellesi aikaa vajaa 6 minuuttia ja katso video "Elämää pakolaisleirillä".

Sivustolle pääset tästä. Sivulla on tietoa pakolaisleiristä ja linkki videoon. Kannattaa käydä katsomassa.

Kuvakkaappaus: https://maailma2030.fi/dadaab/

torstai 3. tammikuuta 2019

Diklofenaakki

Vuosi 2019 on menossa jo vauhdilla. Vuosi alkoi melkoisella myräkällä, mutta nyt ilma on rauhoittunut ja tänään on ollut mukava aurinkoinen pakkaspäivä.
Vuoden ensimmäinen postaus ei ole kovin mukavaa luettavaa, tieto lisää tuskaa, mutta tällä nyt mennään.

Diklofenaakki on kipulääke, jonka kauppanimikkeitä Suomessa ovat Voltaren tai Diclomex. Lääke rauhoittaa tulehduksellista kipua, vähentää kuumotusta, turvotusta, kipua ja liika-arkuutta sekä alentaa kuumetta.
Luulin, että tätä lääkettä  ei ole meiltä löydy, mutta yllättäen löytyikin Voltaren kipugeeli lääkekaapista.
Kiinnostuin aiheesta kun luin Jukolan Apteekin asikaslehdestä (n:o 1/2019) lyhyen artikkelin "Ruotsin apteekit varoittavat diklofenaakin ympäristökuormasta".
Kipugeeleissä käytetty diklofenaakki on ollut EU:n tarkkailulistoilla, koska se päätyy vesistöihin. Tämän vuoksi Ruotsin apteekeissa on aloitettu lokakuusta alkaen kertoa asiakkaille geelin ympäristövaikutuksista.

Myös meillä Suomessa on kiinnitetty huomiota lääkkeeseen, koska vedenpuhdistamot eivät toistaiseksi pysty poistamaan sitä jätevedestä. Varsinkin iholle levitettävä geeli valuu pesuveden mukana suoraan viemäriin eikä suodatu elimistön läpi kuten suun kautta otettavat lääkkeet. Käyttö on lisääntynyt huomattavasti kun diklofenaakkigeeli vapautui itsehoitoon. Diklofenaaksista 95 % kulkee puhdistamon läpi vesistöön.

Käytä lääkettä vain todelliseen tarpeeseen.
Muista: Käyttämätön geeli ja muut lääkkeet palautetaan lääkejätteenä apteekkiin.

Lisäsin muutaman linkin vedenpuhdistuksesta vielä tähän loppuun. Video on lyhyt mutta mielenkiintoinen. Kannattaa katsoa.

Käy lukemassa miten Paroisilla Hämeenlinnan jätevesipuhdistamo toimii.

Näin moderni jätevedenpuhdistamo toimii on lyhyt video HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) jätevedenpuhdistuksesta.
Maaseudun tulevaisuus -lehti on tehnyt jutun ja filmin vuonna 2016.
Toivotaan, etä uusi vuosi pitää meidät terveinä, jotta lääkkeiden käyttö olisi mahdollisimman pientä.