Yhteiskuntaa uudistava oppilaitos

Suunnitelmissa on uusia tänä vuonna Kestävän kehityksen sertifikaatti, jonka Ammattioppilaitos Tavastia sai elokuussa 2017.
Mikään ei kuitenkaan ole enää kuin ennen eli muutos on jatkuvaa myös tällä rintamalla. Nyt puhutaan "Yhteiskuntaa uudistavasta oppilaitoksesta".
Alla on lainaus koulujaymparisto -sivulta

"Ilmastonmuutoksen torjuminen uudistaa yhteiskunnan rakenteet, työelämän ja kansalaisten arjen. Kestävä tulevaisuus on elinikäisen oppimisen haaste. Oppilaitosten on muututtava yhteiskunnan tarpeisiin vastaajista uudistajiksi, jotka myös itse oppivat ja uudistuvat. Ammatillisen koulutuksen reformi haastaa oppilaitokset uudenlaiseen työelämäkumppanuuteen, jossa työpaikalla tapahtuva koulutus ja työelämän kehittäminen kohtaavat.

Kymmenessä kestävän tulevaisuuden indikaattorissa tarkastellaan, miten oppilaitoksen opetus, toimintakulttuuri ja johtaminen heijastavat tulevaisuutta ennakoivaa ja yhteiskuntaa uudistavaa toimintatapaa. Indikaattoreiden keskiössä ovat oppilaitosyhteisöstä nouseva uudistuminen ja kumppanuuksien syventäminen työelämän ja yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Indikaattorit otetaan käyttöön oppilaitosten kestävän kehityksen sertifioinnissa vuoden 2020 helmikuussa ja niiden käyttöönottoa tuetaan Suomen ympäristöopisto Syklin koordinoimalla Yhteiskuntaa uudistava ammattioppilaitos -koulutuksella, jota järjestetään Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa.

Indikaattoreiden toteutumista arvioidaan tulevaisuudentutkimuksessa ja tulevaisuuspaneeleissa käytetyllä eDelphi-työkalulla. Oppilaitokseen voidaan perustaa useita arviointiryhmiä, joiden avulla kerätään näkemyksiä indikaattoreiden toteutumisesta johdolta ja henkilöstöltä. Jatkossa arviointiin osallistetaan myös opiskelijoilta ja sidosryhmiä. Arvioinnin päättää oppilaitoksen yhteinen keskustelu, jonka pohjalta rakennetaan suunnitelma kehittämistoimenpiteistä."

Tässä on linkki, josta pääset tutustumaan indikaattoreiden taustamateriaaliin.
Meillä on ensimmäinen koulutus helmikuussa ja toivottavasti sen jälkeen tämä kaikki aukeaa paremmin.

Poimin tähän muutamia erittäin mielenkiintoisia kuvia tuolta indikaattoreiden taustamateriaalista. Pääosa niistä on OKKA-säätiön Erkka Lainisen kuvia.

Vahva kestävyysajattelu yhteiskuntien rakentamisen perustana

Kuva 1. Yhteiskunnat ja koko ihmiskunta ovat käytännössä täysin riippuvaisia siitä, että pystymme elämään planetaaristen rajojen sisällä. (Kuva: valtioneuvoston kanslia.)

Uudistavan oppimisen tarve

Oppimisen tasoja havainnollistaa Sterlingin (2003) esittämä metafora metsästä. Kognitiivisen oppimisen tasolla (taso 1) emme näe metsää puilta. Metakognitiivinen taso mahdollistaa hyppäämisen ulos metsästä ja metsän näkemisen kokonaisuutena (taso 2). Transformatiivisen oppimisen tasolla (taso 3) irtoamme ajattelumme rajoista ja pystymme näkemään ”helikopterinäkymästä”, että on olemassa useita erilaisia metsiä, joiden joukosta voimme valita omamme. Ilmastonmuutoksen torjuminen toimii esimerkkinä askelluksestamme oppimisen poluilla (Laininen 2018:1). Kuva Erkka Laininen.

Systeemisen ajattelun oppiminen

Generalismi ilmenee luontoon ja ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen todellisuuteen liittyvien Agenda 2030:n tavoitteiden yhteistarkasteluna. Holistinen lähestymistapa kiinnittää huomiota eri tavoitteiden välisten keskinäisriippuvuuksien ja vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Hyvä koulutus linkittyy kaikkiin Agenda 2030:n tavoitteisiin. Kuva Erkka Laininen.

 Kestävän ammattiosaamisen tulevaisuus

Kestävän tulevaisuuden indikaattoreissa kestävän tulevaisuuden ammattiosaamisella joka koostuu työprosessin hallintaan, työyhteisössä toimimiseen, toimintaympäristön tuntemukseen ja globaaliin ulottuvuuteen liittyvästä osaamisesta. Uudistava oppiminen edellyttää oppimisen ulottuvuuksien laajentamista toimintaympäristön tuntemukseen ja globaaliin ulottuvuuteen. Kuva Erkka Laininen.

Kestävän tulevaisuuden oppimisympäristöt

Oppimisympäristöä voidaan tarkastella fyysisenä, psykososiaalisena ja pedagogisena kokonaisuutena. Fyysinen ympäristö luo edellytykset turvalliselle ja terveelliselle oppimisympäristölle ja mahdollistaa laadukkaan kestävän tulevaisuuden taitojen oppimisen. Psykososiaalinen ympäristö on ihmisenä kasvun ja oppimisen lähtökohta. Pedagoginen oppimisympäristö synnyttää oppimistulokset ja oppilaitoksen kestävän tulevaisuuden toiminnan vaikuttavuuden. Kuva Erkka Laininen.

 Tämä taitaa riittää pureskeltavaksi näin aluksi.
 

Kierrätyspisteet

Lauantain 24.8.19 Hämeen Sanomien Asuntosanomien kakkossivulla oli Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan kierrätyspisteistä luettelo.

Otin näköislehdestä kuvakaappauksen. Kuva ei ole paras mahdollinen, mutta siitä saa kuitenkin käsityksen, että kierrätyspisteitä on.

Kartonkia, lasia, metallia ja paperia kerätään jokaisessa kierrätyspisteessä.Kuvista voit tarkistaa, mitä kerätään ja mitä ei saa laittaa kyseisiin keräysastioihin.

Kotitalousmuovin keräyspisteet ovat:

- Janakkalassa Turengin K-Supermarket ja Tervakosken S-Market.
- Hattulassa  Aulangontie 681 ja Parolan S-Market.
- Hauholla S-Market
- Iittalass Hallintotie 2
- Lammilla S-Market Lammi ja K-Market Mallas
- Rengossa Rengonraitti 29
- Tuuloksessa ei kerätä muovia
- Hämeenlinnan kantakaupungissa on useita paikkoja:
   - Louhentie, Killinkitie
   - K-Citymarket Tiiriö
   - S-Market Idänpää
   - Mantereenlinnantie 4
   - K-Market Keinusaari
   - Prisma, Tiiriö

Puhtaita ja ehjiä vaatteita kerätään myös useassa pisteessä. Ei jätetä niitä luontoon niin kuin nämä sortsit on unohdettu.

Kierrättämisiin!

Hämeen Sanomien Ilmassa -juttusarjan yhdeksän kysymystä muutoksesta

Tämä teksti perustuu artikkeliin, joka oli Hämeen Sanomissa 11.8.2019. Teksti on suora lyhennelmä artikkelista. Kuvat ovat netistä haettuja kuvia, joita saa käyttää.
Hämeen Sanomissa on ollut kymmenosainen Ilmassa -juttusarja, jossa on käsitelty ilmastonmuutosta eri näkökulmista. Juttusarja alkoi 2018 marraskuussa.

Tämä on sarjan kymmenes osa, jossa on yhdeksän kysymystä ja niihin pyritään vastaamaan tyylillä Mitä opimme?

 1. Kenen vastuulla?
Yksilötasolla voimme vaikuttaa mm.
- muuttamalla omaa käyttäytymistä vähäpäästöisemmäksi
- puhumalla vanhempina asiasta lapsillemme
- pyrkimällä vaikuttamaan työelämässä työpaikan käytänteihin
- opettajina jakamaan tietoa oppilaille/opiskelijoille
Yhteiskunnan on muututtava, jotta hiilidioksipäästöt vähenevät tarvittavasti

2. Ahdistaako?
- syyllisyys: kuormitanko omalla käyttäytymisellä liikaa maapalloa?
- tulevaisuuden uhkakuvat, jotka ovat jo osin alkaneet toteutua
- tieto, että elämäntapoja pitäisi muuttaa, mutta ei halua tai ei pysty

3. Miten voi vaikuttaa?
- aloitteet kotikunnassa tai työpaikalla

poliittiset päätökset:
- suurin rooli on teollisuudella, energiaratkaisuilla ja liikenteellä

4. Saako muotia kuluttaa?
Millaisia vaatteita hankimme, paljonko niitä hankimme, mistä ne on tehty ja osaammeko jättää saastuttavimmat vaatteet hankkimatta
- halpavaatteet ovat vaateteollisuudelle kannattavia
- vaatemateriaalien kierrätyksestä pitäisi tehdä taloudellisesti kannattavaa
Yksilötasolla
- vaatteiden hankinta vain tarpeeseen
- lähellä tehdyt vaatteet
- eettiset merkkivaatteet
- EI! mikrokuitua päästäville vaatteille

 5. Mitä saa syödä?
Asuminen, autonkäyttö ja ruoankulutus aiheuttavat suurimman osan kuluttajan ilmastovaikutuksista.
- vegaaniruokavalio kuormittaa tämän hetkisen tiedon mukaan vähiten ilmastoa, mutta jotta ravitsemustavoitteet toteutuvat vegaanin ruokavalio sisältää usein rikastettuja tuotteita ja lisäravinteita.

 6. Mitä kotona voi tehdä?
Asuminen (lämmitys, vesi, sähkö ja kotiin hankittavat laitteet) aiheuttaa kolmanneksen kulutuksen hiilijalanjäljestä.
Hiilijalanjäljen pienentäminen:
- sähkö- ja lämpöenergia uusiutuvista lähteistä
- kerrostalossa asuvan jalanjälkeen vaikuttaa myös taloyhtiön energiankulutus
- asunnon koko

 7. Onko ratkaisu maan alla?
Metsät ovat Suomessa tärkeimmät hiilinielut. Hiilinieluihin sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu ilmakehään.
Hiilien sitomiseen on kaksi vaihtoehtoa:
- metsien puusto ja maaperä
- viljelymaiden maaperä, jonka hiilensidonna lisäämistä tutkitaan

8. Miten voi liikkua?
Suomessa noin 20 % hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.Suurin osa aiheutuu henkilöautoliikenteestä.
2017 kotimaan liikenteen päästöt olivat noin 12 miljonaa tonnia, joista 91,7 % oli tieliikenteen osuus.
- rautatieliikenne 0,5 %
- kotimaan lentoliikenne 1,6 %
- vesiliikenne 4,2 %
Liikennemuotojen vertailussa pitää muistaa, että esim. maantieliikennettä ei voi korvata laivaliikenteellä.

9. Mitä tekevät yritykset?
Ilmastotoimia on jo tehty paljon Kanta-Hämeen yrityksissä, mm.
- Tervakosken erikoispaperitehtaalla kehitetään biohajoavia ja kompostoituvia pakkauspapereita korvaamaan muovien ja haitallisten kemikaalien käytön
- Valion Riihimäen välipalatehtaalla hävikki on minimoitu uusilla valmistus- ja pakkauslaitteilla, joiden hygieniataso on huippuluokkaa.
-Teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla on korvattu fossiilista kivihiiltä raudanvalmistuksessa biohiilellä.

Kymmenes kysymys:
Pitääkö ilmastonmuutoksesta hössöttää?
- keskustelu saattaa ärsyttää, mutta ei ole turhaa hössötystä
- tarvitaan nopeita  muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa
- ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat tuhoisat

Maailman yleisin roska

Tiesitkö, että se on tupakan tumppi.Suurin piirtein kaksi kolmesta tupakoitsijasta heittää tumpin maahan. Moni ei pidä sitä roskana, vaikka se sisältää monia luonnolle vaarallisia myrkkyjä.Filtteri ei häviä koskaan vaan muuttuu mikromuovista nanomuoviksi ja luultavasti tulee jossain vaiheessa ravintokierrossa meitä uudelleen vastaan.

Tupakoitsijat heittelevät niitä mm. hulevesikaivoihin, tien varsille, kävelyteille, puistoihin ja vesistöihin. Todellisuudessa niitä näkee kaikissa paikoissa, joissa ihminen on käynyt.

Muutama päivä sitten (kesäkuu 2019) Teijon kansallispuiston Matildanjärvestä löydettiin kirjolohi, jonka vatsasta löytyi toistakymmentä tupakantumppia.
Alla oleva kuva kyseisestä kalasta on kuvakaappaus Maaseudun Tulevaisuus -lehden sivulta. Jos haluat lukea koko artikkelin, pääset siihen tästä.

Mieti, jos sinä perkaisit kalastamaasi järvikalaa ja sen vatsa olisi tämän näköinen.

Jos haluat lukea tutkittua tietoa tupakasta, niin pääset Stumpin sivuille tästä.

Tässä taitaa olla tarpeeksi tällä kertaa. Vielä muutama hiukan värikkäämpi "luontokuva" tähän loppuun.

Tyhjiä hylättyjä tupakka-askeja löytyy lähes joka koiralenkillä

Nuuskapurkit ovat myös oikea maanvaiva. Niitä viskotaan autoista tienvarsille.

Testaa täällä, miten sinulla on hallussa "maatumistieto".