Pelaa ja lajittele

Nyt on mahdollisuus pelata itsensä Singaporeen. Vantaan Energia järjestää ensimmäiset lajittelun SM-kisat.
Sinulla on mahdollisuus myös lajitella digipelin kautta. Käyhän kokeilemassa.
Täältä saat lisätietoa

Lassila & Tikanojan sivuilla on lajitteluapuri, joka kertoo sinulle miten eri materiaalit lajitellaan. Onpas hienoa palvelua. Eri alueilla on omat lajitteluohjeensa biojätteelle.  Monelle on edelleen yllätys, että Kiertokapulan alueella biojätteeseen ei saa laittaa mitään muuta kuin ruoantähteitä.

Lajitteluapurin löydät täältä.

Pitäisikö miettiä joskus tarkemmin tekojaan?
Jos pahvipuristin on epäkunnossa, pahveja ei ole syytä jättää  puristimen ympärille. Varsinkin kun toinen keräyspiste on lyhyen automatkan päässä.

Ansa nuuhkii pahvin tuoksuja

Positiivisesti voi vain todeta, että parempi tässä kuin metsässä.

Ilmeisesti kevätsiivouksen satoa

Lasit on tuotu keräyspisteeseen muovipusseissa

Lasien mukana tulleet pussit on "fiksusti" sidottu säiliön kahvoihin, tästä ideasta ei irtoa papukaijamerkkiä.
Hämmentävät kuvat on otettu viikonloppuna, mutta heti maanantaina jätepisteet olivat siivotut ja pahvipuristinkin toiminnassa. Tarina ei kerro, olivatko asialla 4H-yhdistyksen nuoret, jotka ovat siivonneet keräyspisteitä tänä keväänä.
 
Toukokuu vaihtuu kesäkuuksi ja vedet ovat lämmenneet jo uintikelpoisiksi. Nautitaan kesästä ja pidetään ympäristö puhtaana!

Koskaan ei muuttua saa - vai saako?

Kestävään kehitykseen kuuluu myös kulttuurinen kestävä kehitys. Sen tavoitteena on vahvistaaa kultuuri-identiteettiä ja lisätä erilaisten kulttuurien tuntemusta ja arvostusta. Todella ajankohtaista tällä hetkellä Suomessa ja muualla.
Kulttuurien säilyminen ja kehittyminen ja maiseman, kulttuurihistoriallisten rakennusten ja elinympäristöjen vaaliminen ovat myös olennainen osa kulttuurista kestävää kehitystä.

Suomen YK-liiton sivuilta voit lukea lisää asiasta. Seuraava lainaus on suoraan sieltä:

"Kulttuurin määritelmä on moninainen, sillä siihen kuuluu sekä aineellisia kuin aineettomiakin asioita. Kestävä kulttuuri ei ole pysähtynyt vaan elää ja muuttuu vuorovaikutuksessa ihmisten ja ympäristön kanssa. Kestävässä kulttuurissa hyväksytään ihmisten erilaisuus, kunnioitetaan jokaisen oikeuksia ja perustavanlaatuisia vapauksia."

Hämeenlinnassa tapahtuvat muutokset puhututtavat kovasti ihmisiä. Tarkemmin ajatellen täällä tapahtuu aika lailla koko ajan. Sanomalehden mielipidekirjoituksisssa käydään vilkasta keskustelua puolesta ja vastaan.
Puhetta riittää mm. seuraavista kohteista:

Moottorirata

Lähinnä meteli on se mistä valitetaan. Itse en ota kantaa, olen asunut moottoriradan vieressä ja tottunut siihen ja sen toimintaan.
Sama juttu on hyppyrimäen suhteen. Ihmisten mielestä se on ruma. Miksi kaiken pitäisi olla kaunista? Siellä se seisoo ja odottaa kohtaloaan.

Hyppyrimäki

Ahveniston maauimala ja olympia-allas

FlowPark

Ahvenisto on kestoaihe. Olympia-allas kunnostettiin pitkän harkinnan jälkeen. Nyt se on maksullinen.
Viime kesänä uimarannan läheisyyteen rakennettiin FlowPark, joka jakoi mielipiteet kahtia. Nyt toiminta on alkanut jälleen talven jälkeen. Vielä ainakin on hiljaista kommenttipuolella.

Rakentajat -patsasta on myös haukuttu rumaksi. Kuva on otettu silloin kun sitä kunnostettiin. Tällä hetkellä se on saanut siistityn ympäristön ja on siis edelleen omalla paikallaan.

Rakentajat -patsas

Pullerin lämmitetty tekonurmi

Hämeenlinnan Urheilupuistossa (Pullerin kentällä) on lämmitetty tekonurmi, joka antaa mahdollisuuden harjoitella ja pelata jalkapalloa lähes koko vuoden ulkona. Jalkapalloilijat kiittää, veronmaksajat eivät (ainakaan kaikki).

Goodman tuli moottoritien päälle ja sai kovasti kritiikkiä ulkonäöstään ja sijoituksestaan. Siitä on kuitenkin muodostunut Hämeenlinnalaisille joka sään kohtaamispaikka. Keskusta "kuihtui" jonkun verran Goodmanin myötä. Toivottavasti ihmiset kannattavat keskustan jäljellä olevia kivijalkamyymälöitä, käyvät torilla kahvilla jne.

Kauppakeskus Goodman

Lyseo ja Sibeliuspuisto

Koulut ovat olleet jo pitkän aikaa iso puheenaihe Hämeenlinnassa. Taustalla näkyvällä Lyseolla on monelle tärkeä merkitys. Jäädään odottamaan miten kaikki sitten loppujen lopuksi järjestyy.

Sibeliuspuisto on saanut kiitosta, Sibeliuksen syntymäkoti sen sijaan on monen mielestä väärässä paikassa.

Hämeenkaari sai purkutuomion jo aikaa sitten ja tänä keväänä se toteutui konkreettisesti. Iso pala maisemaa tulee vaihtumaan tulevaisuudessa.

Hämeenkaari

Elenia Areena

Elenia Areena on uusi "palloiluhalli", joka on saanut paljon yleisöä eri tapahtumiin.

Kaivoparkki

Pysäköinti on melkein "kirosana" Hämeenlinnassa. Monet ovat tyytymättömiä nykyiseen järjestelyyn. Goodmanin kolmen tunnin ilmainen pysäköinti on tuonut hiukan helpotusta, mutta muualta työssäkäyville maksullinen pysäköinti on "myrkkyä".

Hugo Park

Tänä keväänä Aulangon hotellin viereen ilmestyi yhtäkkiä kiipeilypuistotyömaa, joka sai ihmiset "heräämään". Työt pysäytettiin hetkeksi, mutta jatkuvat taas ja puisto avataan lähiviikkoina. Nähtäväksi jää, jääkö puisto paikalleen vai saako se purkutuomion.

Aulangolla on paljon nähtävää ja puistometsää käveltävänä. Hieno pala Hämeenlinnaa, jota kannattaa käydä tutkimassa useamman kerran vuodessa. 

Graniittilinna eli Rauniolinna

Aulangon näkötorni

Karhuluolan jylhät maisemat

Hämeen linna

Kulttuurillisesti tärkeä kohde on Hämeen linna, josta kaupungin nimikin juontaa.

Kaksi eri energiaa sulassa sovussa

Upeita paikkoja, hienoja maisemia ja mahtavaa luontoa on muutaman askeleen päässä lähes jokaisella Hämeenlinnalaisella.

"Kestävä kulttuuri ei ole pysähtynyt vaan elää ja muuttuu vuorovaikutuksessa ihmisten ja ympäristön kanssa."
Vanhaa pitää vaalia ja uutta pitää rakentaa sulassa sovussa. Se ei ole helppoa, ei. 

MOI!

Ylikulutuspäivä

Sunnuntaina huhtikuun 17. päivänä 2016 vietimme Suomen ylikulutuspäivää.  Suomalaiset ovat tähän mennessä kuluttaneet luonnonvaroja enemmän kuin maapallo kykenee tuottamaan uusiutuvia luonnonvaroja vuoden aikana.



Koko maailman vastaava päivä on vähän vajaan neljän kuukauden päästä, elokuun 13. päivä. Me kulutamme siis luonnonvaroja nopeammin kuin maailmassa keskimäärin.
Mikäli kaikki kuluttaisivat samanlailla kuin me, tarvitsisimme yli kolme maapalloa. Ylikulutus siis tarkoittaa, että kulutamme enemmän, kuin mikä on maapallon rajoissa kestävää.

WWF:n mukaan suomalaisten ylikulutuksen suurin syy on energiantuotannon ja liikenteen kasvihuonepäästöt. Päästöjä tuotetaan nopeammin kuin esimerkiksi metsät pystyvät niitä sitomaan.

Toinen iso syy on ruoka. Maatalouskäytössä olevasta maasta noin 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon. Tämä taas johtaa WWF:n mukaan muun muassa metsäkatoon maailman monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla alueilla.

Se myös muistuttaa, että suomalainen sika ja broileri ovat osa tätä ketjua, koska niiden rehu sisältää soijaa, jota usein viljellään sademetsiin kestämättömästi raivatuilla alueilla.

kuva: elaintieto.fi

kuva: www03.edu.fi

Etelä-Amerikassa tuotetaan valtaosa käyttämästämme soijasta, josta suurimman osan siis syötämme sioille ja siipikarjalle. Soijapellot ovat vallanneet alaa muun muassa Cerrado-savannilta Brasiliassa ja metsäkato uhkaa monien lajien tulevaisuutta.
Soijan tuotannon ympäristövaikutuksista voit lukea lisää täältä

WWF:n vinkit ovat yksinkertaiset: kasviksia ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa lautaselle, jotta lihan kulutus vähenee. Samoin ruokahävikki tulee pitää pienenä ja kaupasta kannattaa ostaa ympäristösertifioituja tuotteita.

Aika rankkaa tekstiä. Kasvisten syönnin lisäämistä kannattaa miettiä ei ainoastaan ylikulutuksen vuoksi vaan myös oman hyvinvoinnin kannalta.


 

Lähteet:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1460859000908
http://wwf.fi/uhat/ylikulutus/

Muovin kerääminen on alkanut!

Hämeenlinnassa ja lähialueilla on ollut jätepisteillä isohkoja ongelmia sen jälkeen, kun ne siirtyivät vuodenvaihteessa Kiertokapulalta Pakkauskierrätys Rinki Oy:lle.

Tästä pääset Rinki oy:n sivuille

Olemme saaneet nähdä lehdissä kuvia kaaosmaisista jätepisteistä ja ihmiset ovat purkaneet kiukkuaan mielipidepalstoilla, kun pisteillä ei ole tapahtunut mitään.
Ihmiset ovat kuuleman mukaan jopa murtaneet lukittuja molokkeja ja pudottaneet sinne jätteitä, vaikka siellä ei ole ollut pussia. Paha juttu!
Muovinkeräyspisteitä odotettiin tulevaksi heti vuoden vaihteen jälkeen, mutta niin ei kuitenkaan tapahtunut.

Varmaan moni yllättyi viikolla 6, kun sai lukea sen lehdestä, että muovin keräyssäiliöt olivat ilmestyneet yllättäen Käikälään, Iittalaan ja Renkoon.

Kävin Iittalassa itse toteamassa, että totta se on.

Iittalan keskustan tuntuman jätepisteeseen voi nyt palauttaa myös muovia.

Toivotavasti ihmiset noudattavat ohjeita

Helsingin kaupungin sivuilta poimin tietoa PCV-muovista:

Mistä tunnistan PVC-muovin?

Jos kirkas muovi muuttuu taivutettaessa valkoiseksi, se melko varmasti on PVC:tä. PVC-muovissa voi olla merkintä 03 nuolikolmion sisällä (katso muovien merkinnät alempaa), mutta aina sitä ei ole. PVC:tä saattaa olla esimerkiksi muovikansioissa ja muovitaskuissa, sadevaatteissa, vahaliinoissa ja -peitteissä, suojakäsineissä sekä tekonahassa. Rakennustarvikkeista PVC:tä on esimerkiksi vanhoissa putkissa, listoissa, lattiamatoissa ja märkätilojen tapeteissa.

Tyypillisiä PVC-tuotteita ovat:

• mapit, muovitaskut, piirtoheitinkalvot
• kontaktimuovi, ruskea pakkausteippi, jotkut tarrat
• äänilevyt, cd/dvd-levyjen kotelot
• muovikortit, esim. luottokortit
• ns. syvävedetyt myyntipakkaukset, kuten tablettien läpilyöntilevyt, lelu- ja autotarvikepakkaukset
• puhallettavat lelut
• sadetakit, kerniliinat
• keinonahka
• johdot, putket, letkut
• kumihansikkaat ja muut suojavaatteet
• muovipressut ja –ritilät
• rakentamisessa käytetyt muovit, kuten tapetit, lattiapäällysteet, listat ja kattokourut  
• Helsingin kierrätysjuttua täällä lisää

Hämeenlinnan Tiiriössä keräys alkaa vasta myöhemmin ja säiliöt ovat erilaiset.

Tiiriöön on suunniteltu muovin keräykseen puristímet, mutta niitä ei voi asentaa ennen kuin maa on sula, joten joudumme odottelemaan niitä melko pitkälle kevääseen.

Hämeen Sanomissa 30.1. oli artikkeli muovinkeräyksestä ja mielestäni siinä oli selkeästi esitetty mitä saa laittaa keräykseen ja mitä ei.

Kyllä!

Hankalaksi lajittelun tekee se, että korkit, kannet ja kalvot ovat usein eri materiaalia kuin itse pakkaus. Likaisia muovipakkauksia ei saa laittaa keräykseen, vaikka ne olisivatkin keräykseen kelpaavaa muovia.

EI!

Tarkkuuta ja huolellisuutta tarvitaan, jotta mahdollisimman paljon jätteistä päätyisi oikeaan kierrätysastiaan.

Ystävänpäivän sää näyttää tältä

Mukavaa kevään jatkoa ja nautinnollisia hetkiä lajittelun parissa ja jätepisteiden äärellä.