Fiilistelyä Wienissä

Niinhän siinä taas kävi, että kaupunkilomalla Wienissä tuli kuvattua kaikkea tätä, jonka nyt jaan teidän kanssanne. Kuvia tuli otettua melko paljon, mutta tässä ovat ne, jotka saan kytkettyä "löyhästi" tähän ympäristöaiheeseen. Nyt ollaan taas kansainvälisillä "vesillä", mutta onhan se mielenkiintoista nähdä miten muualla toimitaan,  joten lähdetään kohti sumuista ja sateista Wieniä, jossa järjestetään Euroviisut toukokuussa.

Sää oli alusta alkaen hiukan harmaa, mutta laskeutuessa sain kameraani ikuistettua tuulivoimaa

Olimme omatoimimatkalla, jonka vuoksi ostimme lentoasemalta 72 tunnin lipun, jolla sai liikkua junalla, metrolla, bussilla ja raitiovaunulla määrättömästi. Kätevää. Ensimmäisellä kerralla lippu leimattiin ja sen jälkeen sitä ei tarvinnut kaivaa esiin kuin yllätystarkastuksessa. Kerran tullessamme metrosta portilla oli miehiä tarkistamassa kaikkien liput, muuten lippu sai olla laukussa.
Lentokenttäbussiin piti ostaa oma lippu ja senkin otimme heti return-mallisena. 

Tämä on lentokenttäbussin etupaneeli. Kuvat kertovat kaikille miten pitää bussissa käyttäytyä.

Ja sitten varsinaiseen asiaan. Siinähän ne olivat heti kun hypättiin bussista ulos.Kamera pääsi heti kuvaamaan lajittelupistettä. Epäselväksi jäi, oliko kerrostaloilla omat lajittelu vai toivatko ihmiset asunnoistaan kaiken lajitteluun menevän tavaran näihin pisteisiin. Kertaakaan en nähnyt kenenkään tekevän näille mitään.

Aika selkeä juttu, jos vain näkee.

Muovia taitaa olla eniten, koska astioita oli näin paljon.

 Näin jälkeenpäin huomaa, että tarkkaavaisuus ei ollut täydellistä, koska en pysty sanomaan palautettiinko kauppoihin ollenkaan pulloja ja tölkkejä vai olivatko nämä tarkoitettu niille. En kuitenkaan huomannut virvokepulloissa ja -tölkeissä mitään panttiin viittaavaa.

Tölkeille oli omat astiat.

Tämä oli hauska tapaus. Näitä oli kaupunki täynnä. Roskiksessa on havainnollistettu mihin kohtaan tupakka tumpataan. Ja yllätys... ihmiset toimivat niin. Maassa ei ollut tupakantumppeja eikä roskia mitenkään huomattavasti.

Hyvä idea

Tupakkaa myytiin erillisissä tupakkakaupoissa ja seinissä.

Joissakin kahviloissa oli erikseen tupakkapuoli ja kaikissa viihtyisän näköisissä pubeissa oven avattua tupakansavu/haju iski niin kovaa vastaan, että ei voinut astua sisään. Eli niissä poltettiin ihan avoimesti. Onneksi Suomessa on tämä asia kunnossa. Ei voisi kuvitellakaan enää että sisällä tupakoitaisiin yleisesti.

Graffitteja oli Tonavan kanavan reunat täynnä

En tiedä oliko graffitit luvalla vai luvattomasti tehtyjä, mutta niitä oli paljon. Ne eivät kuitenkaan olleet kovin kantaa ottavia tai en ainakaan ymmärtänyt niin. Saattaahan olla että siellä oli saksalaisittain v- ja k-sanoja. Tietty juuri tuossa kuvassa lukee jotain kamalaa, toivottavasti ei.

Kävelysilta kanavan yli

Liikenne sujui hienosti. Vajaan kahden miljoonan ihmisen kaupunki ei vaikuttanut mitenkään ruuhkaiselta eikä ihmisiä ollut "liikaa". Helmikuun loppu ei ole parasta turistiaikaa, mutta kyllä siellä muitakin kuin minä kulki kamera kaulassa :)

Hauskoja yksityiskohtia olivat nämä pyöräilijöille tarkoitetut omat liikennevalot.

Stop, jalka maahan

GO!

Yhdistetty malli sekä kävelijöille että pyöräilijöille

Huh huh, oli pakko kuvata. Tuolla ei heikkohermoiset pärjää. Onkohan vakuutukset kunnossa?

Minua ei saisi tuohon laitteeseen ihan pikkurahalla

Jotain huoltotöitä siinä tehdään, ei kuitenkaa taida olla ikkunanpesusta kyse

Kävimme ihan turvallisesti ihastelemassa Donauturm-tornin huipulta Wienin kaupunkia.

Donauturm, 252 m, hissikuilu hissistä kuvattuna

Tämä lähinnä siksi, että hississä luki ihan oikeasti KONE. Suomessa tehty hissi kulki 6 m sekunnissa mennen tullen. Tosi mukavaa törmätä suomalaiseen työhön maailmalla. Se vaan tuntuu hyvältä... meidän tekemä hissi :)


Muutama muukin yllätys tuli vastaan. Näimme mieshenkilön menevän McDonald´síin koiran kanssa, eikä se vielä mitään, mutta kauppojen näyteikkunoissakin oli vahtikoirat paikalla. Suomessakin joissakin kaupoissa on koiria, mutta en niihin keittiötarvikekaupassa ole törmännyt.

Tällä pikkuisella oli ihan oma paikka kattiloiden keskellä

Tämä nelijalkainen saattoi olla asiakaskin

Kaupungissa oli paljon patsaita ja erilaisia veistoksia sekä sellaisinaan että rakennuksissa.
Monet niistä oli suojattu linnuilta verkoilla.

Lintujen vuoksi patsas on verkotettu

Luottamus: lehtiä myytiin kaduilla sekä ihmisten voimin, että näissä telineissä. Kun otit telineestä lehden, niin raha tuli laittaa tuohon pieneen rasiaan. En nähnyt kenenkään ottavan lehteä, joten en tiedä toimiko tämä käytännössä. Lehtimyyjiä oli kaduilla paljon ja he kyllä rahastivat hinnan heti pois.

Johonkin lehdet ovat hävinneet, jos niitä oikeasti on ollut

Ongelma, minne muovipullo kuuluu?

Lajittelua oli, mutta kun käsissä on tyhjä vesipullo, niin minne se sitten laitetaan kuvan lajittelupisteessä. Kääk.

Itävaltalaiset ovat ylpeitä omasta säveltäjästään ja se näkyy, kuuluu ja maistuu. Suklaakauppoja on tiheästi ja kaikista niistä voi ostaa Mozart-kuulia. Minä "löysin" ne  kunnolla oikeastaan ensimmäistä kertaa ja tottakai niitä piti ostaa myös tuliaisiksi... itselle :)

Säveltäjän mukaan nimettyä likööriä, tumma suklaa puuttuu kuvasta

Manner -suklaapuoti oli täynnä erilaisia suklaaherkkuja

Turistit toivotettiin aamiaiselle näin.

Wienissä oli paljon kahviloita, joissa kaikissa oli erilaisia  herkullisia leivoksia ja torttuja, Sacher-torttu tunnetuimpana. Kaikissa kahviloissa, joissa kävimme, oli pöytiintarjoilu. Kahvi ja sen kanssa nautittava tuote tilattiin listalta. Ja se toimi. Yleiskuva oli erittäin ystävällinen ja asiakkaan huomioiva kaikissa paikoissa joissa kävimme.

Lopetan tämän kulttuurimatkan Wienin eläintarhaan. On vaan niin mukavaa kävellä vesisateessa eläintarhan polkuja ja katsella rauhassa eläinten touhuja. Välillä käytiin sademetsärakennuksessa (jossa ei voinut kuvata, kun linssi oli niin huurussa) ja käveltiin pimeän huoneen läpi, jossa lenteli ilmeisesti jotain lepakoita. HUI!

Panda ihkaelävänä

Lasin takaa kuvattuna krokotiilin jalka. Huomaatko kuinka sen vatsa liikkuu hengityksen tahdissa.

Hiukan tuli raotettua kansainvälistä kulttuuria lajittelun, turvallisuuden, ihmisten huomioimisen ja oman kulttuurinsa tunnustamisen saroilta.

Itselle havainnollistui oikein käytännössä, miten eri merkit ja kuvat toimivat. En ymmärrä enkä osaa puhua saksaa, mutta lentoasemat, metrot, kaupungit jne. on niin täynnä merkkejä ja kuvallisia ohjeita, että niiden avulla pärjää melko pitkälle. Ei kannata pelätä kielimuuria, tekemällä oppii tekemään, puhumalla puhumaan ja matkustamalla matkustamaan.

Jatketaan myöhemmin kotinurkilla!