Orientaatio päiväkirjan tekoon

Sain ympäristökasvattajakoulutuksessa tehtävän, jonka annan nyt myös teille.

Tehtävä menee suurin piirtein näin:
"Tarkkaile työtäsi kestävän kehityksen näkökulmasta ja kirjaa ylös olennaisimmat havaintosi viikon ajalta. Onko käytännön työtehtävillä omasta mielestäsi merkitystä kestävän kehityksen kannalta? Toimitko ammatissasi vastuullisesti? Mitkä tekijät vaikuttavat toimintaasi?"

Muistathan/tiedäthän, että kestävä kehitys on muutakin kuin jätteiden lajittelua.

Kiertokapula.fi

 LAJITTELUSTA AJATTELUUN...

Netissä on paljon tietoa kestävästä kehityksestä ja sen eri osa-alueista. Tässä muutamia kuvapoimintoja:

Kestävä kehitys muodostuu kolmesta osa-alueesta, ekologisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä.
Okka-säätiö kuvaa oppilaitoksen kestävän kehityksen näkökulmia näin:

Sykli, opisto, jossa opiskelen avaa asiaa näin:

Jokaisen omat kokemukset ja oma toiminta vaikuttavat ympäristöön. Joku ehkä ajattelee, että on ihan sama mitä yksi ihminen tai perhe tai Suomi tekee, mutta ei se kuitenkaan mene niin. Jos kaikki ajattelisivat samalla tavalla, ympäristöä suojelevat toiminnot eivät edistyisi eikä mitään tuloksia olisi näkyvissä. Nyt tiedetään ainakin suurin piirtein mitä maapallolla on tapahtumassa ja pyritään siihen että meidän jälkeemme tulevilla sukupolvilla olisi turvallinen ympäristö, jossa elää.

Ja nyt on aika alkaa tekemään päiväkirjaa omasta toiminnasta :)

Tälläkin metsän reunassa olevalla kivipaasilla on varmasti oma mielenkiintoinen kulttuurinen taustansa.

Kestävästi vuoteen 2016

Oikein miellyttävää ja onnellista vuotta 2016 teille kaikille!
Joulukuu mennä surahti ohi kuin varkain. Palaan kuitenkin ajassa hiukan taaksepäin, jotta saan ujutettua tänne jouluun liittyvän kuvan. Tapasin nimittäin yllättäen itse Joulupukin matkustaessani Helsinkiin junalla ennen joulua!

Joulupukki matkusti junalla, kun Etelä-Suomessa ei ollut/ole lunta

Joulukuu oli kyllä merkillisen lämmin kuukausi täällä Hämeenlinnan seudulla. Jouluviikolla lämpötila oli lähes sama kuin viime juhannuksena (+10 asteen kummallakin puolella).
Plussapuoliksi voidaan laskea, että energiaa on kulunut vähän lämmittämiseen, ihmiset eivät ole kaatuilleet, kun ei ole ollut liukasta ja pukeutuminen on ollut helppoa. Nyt kuitenkin taitaa olla oikea talvi edessä.

Aloitan tämän vuoden tärkeällä koko maailmaa koskevalla postauksella.
Minulle tulee ulkoasianministeriön julkaisema Kehitys-Utveckling, joka on globaaleihin kehityskysymyksiin ja kehitysyhteistyöhön erikoistunut lehti. Kehitys ilmestyy neljä kertaa vuodessa.  Joulukuun lehden mukana tuli vuodelle 2016 kalenteri, joka sisältää Agenda2030:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Ulkoasianministeriön julkaisema kalenteri

Agenda 2030 sisältää 17 tavoitetta kestävään kehitykseen. Syyskuussa 2015 YK:n jäsenvaltiot sopivat näistä 17 tavoitteesta ja toimintaohjelmasta, jotka ohjaavat toimintaa vuoteen 2030 asti.
Vuoteen 2015 mennessä on saatu aikaisempien ohjelmien ja agendojen  avulla hyviä tuloksia: mm. äärimmäinen köyhyys on puolitettu, yli kaksi miljardia ihmistä on saanut puhdasta juomavettä ja yhdeksän kymmenestä lapsesta pääsee kouluun.

Uudet tavoitteet ja toimintaohjelma velvoittavat kaikkia maailman maita. Suomi tukee kehitysmaita ohjelman toteuttamisessa erityisesti kehityspolitiikan ja -yhteistyön keinoin.
Kotimaassa tärkeitä tavoitteita ovat mm. kestävä kulutus ja tuotanto sekä sukupuolten tasa-arvo.
Kalenterin ensimmäisellä aukeamalla on kerrottu tavoitteista sekä suomeksi että ruotsiksi.

17 tavoitetta kuvin ja sanoin

Sama ruotsiksi

Tässä kunnianhimoiset tavoitteet vielä luetteloituna:

1. Ei köyhyyttä

2. Ei nälkää

3. Terveyttä ja hyvinvointia

4. Hyvä koulutus

5. Sukupuolten tasa-arvo

6. Puhdas vesi ja sanitaatio

7. Edullista ja puhdasta energiaa

8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja 

10. Eriarvoisuuden vähentäminen

11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt

12. Vastuullista kuluttamista

13. Ilmastotekoja

14. Vedenalainen elämä

15. Maanpäällinen elämä

16. Rauha, oikeus ja hyvä hallinto

17. Yhteistyö ja kumppanuus

Mikäli kiinnostuit enemmän asiasta niin käy katsomassa animaatio ja lukemassa lisää 

täältä. Sivulla on aineistoa myös opettajalle.

Kehityslehden voit lukea näköispainoksena täällä.

Lopuksi vielä varoituksen sana. Järvet ja lammet ovat jäätyneet ja koska ei ole lunta, niin voi tulla mieleen lähteä luistelemaan järven jäälle. Ensin on kuitenkin syytä tarkistaa jään paksuus. Lehden mukaan yksi henkilö on luistelureissullaan hukkunut pudottuaan jäihin, joten kannattaa olla mieluummin liian varovainen kuin uhkarohkea.
Hämeenlinnassa Hattelmalanjärvi, joka on kokonaan matala järvi, on ollut suosittu luistelupaikka. Ja siellä luistellaan varmasti tälläkin hetkellä. Myös ulkojäät ovat jo käytössä ja moottoriradan varikkolenkillä hiihdetään sujuvasti. Lomalaisten kannattaa nauttia ulkoilun eri muodoista nyt kun se on mahdollista.

Minä en menisi vielä näille jäille

Pariisin ilmastokokous 2015

Nyt mennään vähän omien rajojen ulkopuolelle. Yk:n ilmastokokous Pariisissa alkoi 30.11. ja jatkuu kaksi viikkoa aina 11.12.2015 saakka. Aihe ei välttämättä liikuta kaikkia, vaikka se oikeasti liikuttaakin. Ilmastonmuutos vaikuttaa monen ihmisen elämään. Vedenpinnan nousu, kuivuus ja sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa vakavan pulan ruoasta ja juomavedestä.

Tunnettu Pariisin maamerkki, Eiffel-torni

Pariisissa neuvottelee 196 maata tavoitteenaan saada aikaan vuonna 2020 voimaan astuva maailmanlaajuinen ilmastosopimus. Toteutuessaan tämä olisi ensimmäinen sopimus, jonka takana olisi suurin osa maailman maista.

Hämeen Sanomien  (su 29.2.15) mukaan moni kehittyvä maa ja EU haluavat Pariisista maita sitovan ilmastosopimuksen, josta raportoitaisiin viiden vuoden välein. Yhdysvallat ja Kiina eivät sen sijaan halua ilmastotoimiensa ylikansallista valvontaa. Päätavoite on saada ilmaston lämpeneminen kuriin, niin ettei keskilämpötila nouse 2 astetta enenpää. 


180 maata on luvannut vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2030 mennessä. Lisää osallistujia tarvitaan, jotta päästäisiin ilmakehän noin kahden asteen lämpenemiseen. 
Jotkut kehitysmaat haluavat tämän toteutuvan jo vuoteen 2020 mennessä. Kehitysmaita rasittavat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat tuhot kuten hirmumyrskyt ja merenpinnan nouseminen. Sen vuoksi köyhät maat odottavat rikkailta mailta apua ongelmiin.

G7-maat (Yhdysvallat, Britannia, Ranska, Saksa, Italia, Japani ja Kanada) ovat ilmoittaneet tavoitteekseen fossiilisista polttoaineista (öljy, kivihiili, maakaasu ja turve) luopumisen tämän vuosisadan aikana. Fossiiliset polttoaineet ovat uusiutumattomia tai hitaasti uusiutuvia.   
 

Pieni pala Pariisia Eiffel-tornista kuvattuna

 Näin mm. voit itse vaikuttaa ja antaa oman panoksesi ilmaston hyväksi:

- kierrättää jätteet entistä paremmin
- kävellä ja pyöräillä aina kun se on mahdollista
- käyttää julkisia liikennevälineitä
- välttää turhan tavaran ostamista
- käyttää omaa kauppakassia muovikassin sijaan
- sammuttaa valot kun huoneeseen ei jää ketään

Valoa syksyn pimeyteen

Nyt eletään vuoden pimeintä aikaa, mutta kun omistaa asialliset ulkoiluvaatteet ja heijastinasiat ovat kunnossa, niin voi nauttia vielä hetken lämpimästä loppuvuodesta.

Hupsista hoijaa

Huomaan, että teemaviikon kuvat ovat hävinneet jonnekin. Täytyypä tutkia asiaa ja tehdä korjausliike.... no niin, nyt kaikki on taas kunnossa. Ei näköjään kannata kopioida tänne sähköpostista suoraan kuvia. Se olisikin ollut liian helppoa :)

Halloween johdatteli meidät marraskuuhun. Perjantaina 30.11. koululla Halloween näkyi sekä somistuksessa että pukeutumisessa. Mukava piristysruiske arkeen.

Kahvila-ravintola Punaportin asiakaspalvelussakin oli tummaa sävyä.

Hyvä ja paha ottivat asiakkaat vastaan perjantain lounaalla.

Onneksi vain maskeerausta :)

Opiskelijaravintola ylhäältä kuvattuna

Hämähäkinseittiä oli enemmän ja vähemmän

Opiskelijaravintolan lasikabinetti on saanut uuden takaseinän. Omat opiskelijamme ovat maalanneet siihen VISIOMME!

Hieno!

Tämän bongasin  H8:n aulasta. Maalaustaidetta parhaimmillaan. Ja lisää on tulossa.. luulisin.

Näillä mennään marraskuuhun!