Tämä teksti perustuu artikkeliin, joka oli Hämeen Sanomissa 11.8.2019. Teksti on suora lyhennelmä artikkelista. Kuvat ovat netistä haettuja kuvia, joita saa käyttää.
Hämeen Sanomissa on ollut kymmenosainen Ilmassa -juttusarja, jossa on käsitelty ilmastonmuutosta eri näkökulmista. Juttusarja alkoi 2018 marraskuussa.
Tämä on sarjan kymmenes osa, jossa on yhdeksän kysymystä ja niihin pyritään vastaamaan tyylillä Mitä opimme?
1. Kenen vastuulla?
Yksilötasolla voimme vaikuttaa mm.
- muuttamalla omaa käyttäytymistä vähäpäästöisemmäksi
- puhumalla vanhempina asiasta lapsillemme
- pyrkimällä vaikuttamaan työelämässä työpaikan käytänteihin
- opettajina jakamaan tietoa oppilaille/opiskelijoille
Yhteiskunnan on muututtava, jotta hiilidioksipäästöt vähenevät tarvittavasti
2. Ahdistaako?
- syyllisyys: kuormitanko omalla käyttäytymisellä liikaa maapalloa?
- tulevaisuuden uhkakuvat, jotka ovat jo osin alkaneet toteutua
- tieto, että elämäntapoja pitäisi muuttaa, mutta ei halua tai ei pysty
3. Miten voi vaikuttaa?
- aloitteet kotikunnassa tai työpaikalla
poliittiset päätökset:
- suurin rooli on teollisuudella, energiaratkaisuilla ja liikenteellä
4. Saako muotia kuluttaa?
Millaisia vaatteita hankimme, paljonko niitä hankimme, mistä ne on tehty ja osaammeko jättää saastuttavimmat vaatteet hankkimatta
- halpavaatteet ovat vaateteollisuudelle kannattavia
- vaatemateriaalien kierrätyksestä pitäisi tehdä taloudellisesti kannattavaa
Yksilötasolla
- vaatteiden hankinta vain tarpeeseen
- lähellä tehdyt vaatteet
- eettiset merkkivaatteet
- EI! mikrokuitua päästäville vaatteille
5. Mitä saa syödä?
Asuminen, autonkäyttö ja ruoankulutus aiheuttavat suurimman osan kuluttajan ilmastovaikutuksista.
- vegaaniruokavalio kuormittaa tämän hetkisen tiedon mukaan vähiten ilmastoa, mutta jotta ravitsemustavoitteet toteutuvat vegaanin ruokavalio sisältää usein rikastettuja tuotteita ja lisäravinteita.
6. Mitä kotona voi tehdä?
Asuminen (lämmitys, vesi, sähkö ja kotiin hankittavat laitteet) aiheuttaa kolmanneksen kulutuksen hiilijalanjäljestä.
Hiilijalanjäljen pienentäminen:
- sähkö- ja lämpöenergia uusiutuvista lähteistä
- kerrostalossa asuvan jalanjälkeen vaikuttaa myös taloyhtiön energiankulutus
- asunnon koko
7. Onko ratkaisu maan alla?
Metsät ovat Suomessa tärkeimmät hiilinielut. Hiilinieluihin sitoutuu enemmän hiilidioksidia kuin niistä vapautuu ilmakehään.
Hiilien sitomiseen on kaksi vaihtoehtoa:
- metsien puusto ja maaperä
- viljelymaiden maaperä, jonka hiilensidonna lisäämistä tutkitaan
8. Miten voi liikkua?
Suomessa noin 20 % hiilidioksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.Suurin osa aiheutuu henkilöautoliikenteestä.
2017 kotimaan liikenteen päästöt olivat noin 12 miljonaa tonnia, joista 91,7 % oli tieliikenteen osuus.
- rautatieliikenne 0,5 %
- kotimaan lentoliikenne 1,6 %
- vesiliikenne 4,2 %
Liikennemuotojen vertailussa pitää muistaa, että esim. maantieliikennettä ei voi korvata laivaliikenteellä.
9. Mitä tekevät yritykset?
Ilmastotoimia on jo tehty paljon Kanta-Hämeen yrityksissä, mm.
- Tervakosken erikoispaperitehtaalla kehitetään biohajoavia ja kompostoituvia pakkauspapereita korvaamaan muovien ja haitallisten kemikaalien käytön
- Valion Riihimäen välipalatehtaalla hävikki on minimoitu uusilla valmistus- ja pakkauslaitteilla, joiden hygieniataso on huippuluokkaa.
-Teräsyhtiö SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla on korvattu fossiilista kivihiiltä raudanvalmistuksessa biohiilellä.
Kymmenes kysymys:
Pitääkö ilmastonmuutoksesta hössöttää?
- keskustelu saattaa ärsyttää, mutta ei ole turhaa hössötystä
- tarvitaan nopeita muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa
- ilmaston lämpenemisen seuraukset ovat tuhoisat
