Suomessa äitienpäivää vietetään toukokuun toisena sunnuntaina. Se on virallinen liputuspäivä.
Äitienpäivä on lähtöisin Amerikasta, jossa sitä vietettiin ensimmäisen kerran 1907 ja vuonna 1914 siitä tuli siellä virallinen kansallinen juhlapäivä. Äitienpäivää vietetään monissa maissa, mutta sen ajankohta vaihtelee, esimerkiksi Norjassa se on helmikuun toinen sunnuntai.
"Äitienpäivää vietettiin Suomessa ensimmäisen kerran 1918, 7. heinäkuuta, kylläkin vain Alavieskassa. Äitienpäivän toi Suomeen aikoinaan kansakoulunopettajana ja kansanedustajana toiminut Vilho Reima.
Seuraavana vuonna päivää vietettiin toukokuun kolmantena sunnuntaina ja
useallakin paikkakunnalla, mutta 1927 äitienpäiväksi vakiintui nykyinen
ajankohta. Äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi 1947." (Wikipedia)
Silloin kun olin pieni, keräsin äidille aina kimpun sini- tai
valkovuokkoja. Myöhemmin ne muuttuivati kaupasta ostetuiksi ruusuiksi. Perheissä on erilaisia tapoja, äitiä muistetaan monella eri avoin, lapset ovat askarrelleet päivähoidossa ja koulussa äidille kortteja ja usein jotain muuta pientä kivaa. Monilla on tapana viedä äiti ulos syömään. Lasten leipoma äitienpäiväkakku on usein päivän kohokohta. Lahjoja tärkeämpää kuitenkin on yhdessäolo, yhdessä voi kahvitella tai ruokailla. Läheisyys ja itsensä rakastetuksi tunteminen on paras lahja äidille.
Äitiä muistetaan myös runoilla ja musiikilla. Tämä vuoden 2020 äitienpäivä jää historiaan erilaisena äitienpäivänä. Koronan vuoksi moni äiti ja mummo viettävät äitienpäivän ilman läheisiään. Rajoitukset koskevat yli 70-vuotiaita. Myöskään yli 10 hengen tilaisuuksia ei saa järjestää. Onneksi kuitenkin puhelimen välityksellä voi olla yhteydessä ja piristää äidin/mummon päivää. Toivotaan, että tämä tilanne ei toistu tulevina vuosina.
"Monta onnentoivotusta
äiti sulle annan, iloa, onnea riemukasta
sylin täydeltä kannan."
