sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Tekstiilit uusiks2017 - kierrätystapahtuma


Tervetuloa Tekstiilit uusiks -tapahtumaan! Järjestäjät ovat viime vuoden tapaan Vanajaveden Opisto, Valkeakoski-opisto, Wahren-opisto Forssasta ja Ammattiopisto Tavastia.
Sisäänkäyntien informaatio oli tapahtuman teeman mukaista.
 
Tapahtumaa markkinoitiin näyttävästi jo perjantai-iltapäivästä alkaen. Tällä kertaa vaatteet eivät olleet kuivumassa vaan kastumassa. Lähes koko lauantain satoi.
Visuaalisten taiteiden Aimokoulu kutsui osallistujia tekemään yhdessä tekstiiliteosta.

A-rakennuksen aula toimi esittely- ja näyttelytilana. Esillä oli mm. Johanna Sepän tekstiilejä ja taidevaatteita, Wahren-opiston, Valkeakoski-opiston ja Vanajaveden Opiston opiskelijatöitä.

 Alla olevassa kuvassa on vain osa tekstiilistä.
Lintuparvessa jokainen lintu oli erilainen. Rautalangasta ja kangastilkuista voi luoda lähes mitä vain. Tässä muutamia esimerkkejä.
Herra Varis
Haikara "paketteineen"
Tämä lintu on pukeutunut parhaimpiinsa
Erilainen jakkara.
Taidevaate
 


Kuvissa on vain osa esillä olleista tekstiileistä.

Auditoriossa oli kolme esitystä:
1. Poistotekstiilit ja kierrätys kuluttajalle, Helena Käppi (Suomen poistotekstiilit ry, pj)
Vanha, uusi tekstiilikierrätys – yleistä tietoa kierrätyksestä ja sen taustoitusta. Mitä tekstiilikierrätys on ja miten tekstiilit kiertävät Suomessa? Tulevaisuuskuvia ja käytännön esimerkkejä uusista toimista ja kuluttajan eri mahdollisuuksista kierrättää poistotekstiiliä. Ks. www.poistotekstiilit.fi
Helena Käppi kertoi, että Suomessa poistetaan erilaisia tekstiilejä joka vuosi 70 miljoonaa kiloa eli 13 kg jokaista asukasta kohden. Se on paljon se.
Tämä voidaan välttää kun toimitaan kestävästi:
1. Jätteen syntymisen välttäminen
- tarpeeseen ostaminen
- korjaaminen
- oikea käsittely (pesu, huolto) > tuotteen elinkaaren jatkaminen
2. Uudelleenkäyttö
- kirpputorit, työpajat, 
3. Uusiokäyttö
- kierrätys > mekaaninen, kemiallinen > uudet tuotteet
4. Jätteen hyötykäyttö
- polttaminen >lämpö- ja sähköenergia
Helena Käppi

 2.  Pehmeä taide – lankatekniikat kuvataideilmaisussa, Minna Haveri (taidekasvattaja, TaT)
Kuvataiteessa langalla voi “veistää” tai “maalata” perinteisiä käsityötekniikoita käyttäen. Käsityö voi olla itseilmaisun keino tai sillä voi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Puheenvuorossa esitellään lankatekniikoita käyttäviä taiteilijoita niin ammattilaisten kuin katu-, erityis- ja ITE-taiteilijoidenkin parista. Pohditaan myös kierrätystekstiilien sanomaa taideilmaisussa.
En ehtinyt kuuntelemaan Minna Haverin esitystä, joten minulla ei ole kuvaa hänestä.
Minna Haverilta on ilmestynyt kirja "Pehmeä taide".  Sinulla on myös mahdollisuus kuunnella hänen luentonsa pehmeästä taiteesta (3.6.2017) tästä.
 
3. Paljonko vaatteita on sopivasti? Rinna Saramäki (tietokirjailija ja vapaa tutkija)
Tällä hetkellä vaatteita myydään, ostetaan, omistetaan ja heitetään pois liikaa. Mutta paljonko vaatteita on sopivasti? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota, jos haluaa tehdä vaatekaapistaan mahdollisimman ekologisen ja samalla itselle sopivan? Laatu on aina ympäristöystävällistä – mitä se on ja mistä sen tunnistaa?
Rinna Saramäki
"Vaatteet, joita omistan, ovat niitä joita käytän."
"Tunnista todelliset vaatetarpeet."
Vaatteiden hallintaprojekti Project 333:
Valitse 33 vaatetta, joita yhdistelet ja käytät 3 kk (ei alus- eikä urheiluvaatteita, ei myöskään yöpukuja). Pakkaa muut vaatteet laatikkoon siksi aikaa. Luultavasti et tarvitse niitä enää, ainakaan kaikkia.
Rinnalta on ilmestynyt kirja "Hyvän mielen vaatekaappi".

Ulkona oli pihakirppis  ja B-rakennuksessa Vaihtotori, jonne sai tuoda ja viedä käsityötarvikkeita, vaatteita ym.
Liikuntasalissa oli käsityötori ja kierrätyskeskuksen teltta.

Keskustelussa tuli myös esiin, että kierrätyskeskuksessa on nykyään laite/tila, jolla vaatteista saadaan poistettua hajuhaitat.  Kannattaa kysyä, jos vintiltä löytyy esim. "vanhan talon tuoksuisia" Vintage-vaatteita.

Käsityötorilla oli kaksi iloista sisarusta, Liisa ja Katri, jotka paljastuivat identtisiksi kaksosiksi. Molemmat ovat saaneet käsillä tekemisen taidon veren perintönä.
 Toinen heistä oli suunnitellut Suomi100 -vuoden kunniaksi joutsensukat ja -sormikkaat.

Janakkalan Heinäjoen Mannilan tilan pöydässä oli esillä omista lampaista itse kehrättyä villaa ja jatkojalostuksena mukavan näköisiä tonttuja.

Lintuparvi päättäköön tämän postauksen.

Postaus 28/100

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti